Valio
Valio
Malja maidolle!
Valion vienti vastaa 26 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä. Maidonjalostaja pohjaa strategiansa globaaleihin kuluttajatrendeihin – vastuullisuus, sosiaalinen media, individualismi, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja ikääntyminen – ja panostaa T&K-toimintaan.
Suomen arvokkaimpiin brändeihin kuuluvan Valion tuotteet sulavat some-kansan suussa. Suomalaisesta maidosta valmistetut tuotteet henkivät yhtaikaa sekä perinteikkyyttä että teknologisia, terveellisiä ja vastuullisia innovaatioita kuten laktoositon Valio Eila® teknologia, maitohappobakteeria sisältävät Valio Gefilus® tuotteet, Valio ValSa® maitosuolatuotteet, vähäsokeriset välipalat sekä luomujuustot ja -välipalarahkat.
Maidontuottajien omistaman konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli reilut 1,6 miljardia euroa. Kasvua Valio hakee uusilta kuluttajatuotemarkkinoilta ja kehittämällä uusia lisäarvotuotteita myös kansainvälisille markkinoille. Pelkästään viime vuonna Valio lanseerasi 126 uutuustuotetta ja käytti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja laadunvarmistukseen 26,5 miljoonaa euroa. Patenttisalkussa on 351 patenttia.
Satavuotisjuhlaansa viettävässä Valion tutkimuslaboratoriossa on käytetty Software Pointin toimittamaa LabVantage laboratorion tiedonhallintajärjestelmää (LIMS) jo yli kymmenen vuotta.
Mifusta mastiittiin
Laboratoriotutkimusta Valio tekee sekä sisäisille asiakkaille – tuotekehitykselle ja teolliselle tuotannolle – että maidontuottajille.
Viime vuonna maidontuottajat toimittivat Valiolle kaikkiaan 1 861 miljoonaa litraa maitoa. Valion aluelaboratoriot valvovat tiloilta toimitettavan perusmaidon koostumusta ja laatua. Jokaisesta tuotantolaitokseen tulevasta maitokuormaerästä tehdään antibioottijäämätestit, ja jokaisen reitin maidosta tehdään kokonaisbakteeri-, solu- ja koostumusmääritykset vähintään kerran viikossa. Analyysitoiminnallaan Valio varmistaa, että sen tuotteet ovat turvallisia, luvatun mukaisia ja jäljitettäviä: tuotteisiin käytetty maito pystytään jäljittämään tilalle asti.
Aluelaboratoriot sijaitsevat maidon vastaanottomäärillä mitaten kahden suurimman tuotantolaitoksen kyljessä Seinäjoella ja Lapinlahdella. Aluelaboratorioiden 60 asiantuntijaa tekevät kuukausittain 30 000 erilaista laadunvarmistusanalyysiä Valion tuotannolle.
”Tutkimme lopputuotteiden – esimerkiksi juustojen, hera- ja maitojauheiden, voin ja levitteiden, raejuuston, rahkojen ja paistettavan ruokarakeen Mifun – koostumusta ja mikrobiologista laatua. Tutkimme myös tuotantolaitostemme ympäristö- ja puhtausnäytteitä”, kertoo aluelaboratorioista vastaava ryhmäpäällikkö Timo Latomäki.
Lisäksi Seinäjoella tehdään maidontuottajille näyteanalyysejä, joita he tarvitsevat eläinten terveydenhuoltoon, maidon laadun seurantaan ja ruokinnan suunnittelun tarpeisiin.
”Tuottajapuolella mastiitti- ja rehunäytteiden analyysimäärät ovat suurimpia. Rehuanalyysitulos kertoo, kuinka hyvin säilörehun teko on onnistunut, millainen sen koostumus ja säilönnällinen laatu ovat lehmän ruokinnan kannalta.”
”Harjoitamme myös eräänlaista lehmien äitiysneuvolatoimintaa: teemme tiineystestejä maitonäytteistä. Jotta lehmä tuottaisi mahdollisimman hyvin, sen pitäisi poikia noin vuoden välein. Maidosta lehmän tiineyden voi todeta nopeasti.”
”Lapinlahden aluelaboratorioon on lisäksi keskitetty Valion tuotantolaitosten patogeenianalytiikka – esim. salmonella- ja listeria-analyysit; valmiutta niihin ei tarvitse pystyttää joka tuotantolaitokseen.”
Helsingissä sijaitseva tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion Tutkimusanalytiikkaryhmä tukee uusien tuotteiden kehitystä.
”Tutkimusanalytiikkaryhmä tekee enemmän aikaa vaativia erikoisanalyysejä, ja analyysimäärä on 25 000 vuosittain”, vastaava tutkija Milla Meriluoto Tutkimusanalytiikkaryhmästä kertoo.
”Olemme myös jatkuvassa vuorovaikutuksessa tuotantolaitosten kanssa: niistä voi soittaa ja kysyä kemiaan ja mikrobiologiaan liittyviä neuvoja, ja järjestämme myös koulutuksia. Lisäksi tutkimme säilyvyysseuranta- ja ongelmanselvitysnäytteitä sekä tuotantolaitosten lähettämiä ympäristönäytteitä.”
Miljoonia analyysejä
Software Pointin toimittamaa LabVantage Enterprise laboratorion tiedonhallintajärjestelmää (LIMS) Valio käyttää sekä tuotannossa, Seinäjoen ja Lapinlahden aluelaboratorioissa että tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.
”Kun Seinäjoen aluelaboratoriossa maidontuottajan lähettämiä näytteitä tutkitaan vuositasolla 250 000, ja niistä yleensä tehdään 5-10 analyysiä kustakin, LIMS-järjestelmän kautta raportoidaan jo miljoonia analyysejä”, Timo Latomäki havainnollistaa. Tämän lisäksi Lapinlahden ja Seinäjoen aluelaboratoriot raportoivat Valion tuotannolle LIMS:in kautta 450 000 analyysitulosta vuodessa.
Ensimmäisen LabVantage LIMS:insä Valio rakensi 2000-luvun alkupuolella aluelaboratorioiden tuottajalaboratoriotoimintaa varten. Projektiryhmään kuului Timo Latomäen lisäksi kaksi asiantuntijaa sekä Seinäjoen että Lapinlahden aluelaboratorioista ja T&K:sta, sekä projektipäälliköt Valion tietohallinnosta ja Software Pointista.
Tavoitteemme oli saada analyysiraportit maidontuottajille mahdollisimman nopeasti.
Alussa aluelaboratorioiden maidontuottajille suunnatulla laboratoriotoiminnalla ja T&K:lla oli erilliset järjestelmänsä. Myöhemmin T&K:n LIMS laajennettiin palvelemaan Valion teollisen tuotannon tarpeita. Aluelaboratorioiden teollisuuspuolen laboratoriopalveluihin tarvittiin joustava järjestelmä, jossa eri järjestelmät keskustelevat keskenään, ja jolla voidaan raportoida tehtaille.
Vuonna 2011 tuottajapuolta palveleva LabVantage LIMS liitettiin T&K:n ja tuotannon järjestelmään, ja yhteiselle kokonaisuudelle annettiin nimeksi ValioLIMS.
”Halusimme LIMS:stä laboratorion toiminnanohjausjärjestelmän, johon saadaan muitakin laboratoriolle tärkeitä tehtäviä kuten laadunvalvontakortit, poikkeamaraportit, asiakasraporttien käsittely, työvuorolistat, laiterekisteri, huoltodokumentit sekä laiteliittymät analysaattoreilta ja vaaoilta.”
”Tuotantolaitoksissa näytteet kirjataan MMC-tuotantojärjestelmään ja näytteet varustetaan MMC-viivakoodilla, ja tiedot lähetetään samalla tunnisteella LIMS:iin. LIMS:iin luotu laatusuunnitelma kertoo, mitkä analyysit näytteestä pitää tehdä, jottei valtavasta näytemäärästä tarvitse muistin mukaan miettiä, mitä analyysejä mistäkin on tehtävä. Nyt se menee aina oikein.”
Järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Meriluodon vetämä LIMS-kehitysryhmä kokoontuu kuukauden parin välein.
”Pohdimme, miten LIMS saadaan vieläkin käyttäjäystävällisemmäksi ja mitä uusia toimintoja siihen otetaan. Saamme päivittäisessä työssä havaittuja parannusehdotuksia, jotka priorisoidaan, aikataulutetaan ja kiireellisimmät kootaan kehityspaketeiksi ja Software Pointille toteutettaviksi. Akuuteissa tilanteissa otamme suoraan yhteyttä Software Pointin projektipäällikköön.”
”Haasteita aina on, kun Valiossa tehdään joku Windows- tai käyttöjärjestelmävaihdos. Ne pitää testata myös LIMS:in kanssa, joka selainpohjaisena on kyllä helpompi. Myös laiteliittymät ovat mielenkiintoisia: osa on mennyt tosi näppärästi, joku vaatii vähän enemmän työtä”, Latomäki toteaa.
Palaute palkitsee
LabVantage tiedonhallintajärjestelmän suurimmat hyödyt ovat Latomäen ja Meriluodon mukaan jäljitettävyys, nopea raportointi, kirjaamistyön väheneminen ja ennen kaikkea parempi asiakaspalvelu.
LabVantage LIMS:llä tuloksia voidaan raportoida sitä mukaa kun yksi analyysi valmistuu, eikä tarvitse odottaa kaikkia. ”Esimerkiksi maitojauhenäytteestä tehdään valtava määrä koostumus- ja mikrobimäärityksiä. Tieto poikkeavasta tuloksesta siirtyy LIMS:stä suoraan MMC:lle, joka hälyttää heti oikean henkilön.”
Myös esikirjausominaisuus nopeuttaa työtä. ”Mastiittia tutkittiin viime vuonna 120 000 näytteestä. Tuottajanumeron perusteella LIMS hakee kyseisen tuottajan perustiedot, ja me täytämme sinne vain lisätiedot, kuten näytteenottopäivät ja analyysivaihtoehdot.”
Esikirjausominaisuutta käyttävät myös T&K:n asiantuntijat, esimerkiksi tuotekehittäjät. He pystyvät kirjaamaan analysoitavaksi lähetettävien näytteiden näytetiedot suoraan LIMS:iin, valitsemaan mitkä analyysit näytteistä tehdään, milloin tulosten on oltava valmiit ja kenen sähköpostiin tulokset lähetetään. Kirjauksen lopussa he saavat näytteillensä saatekirjausnumeron, joka merkitään näytteisiin. Sitten he tuovat näytteet Tutkimusanalytiikkaryhmän laboratorioon tällä saatekirjausnumerolla.
”Seuraava iso muutos ValioLIMS:n jatkokehityksessä saattaisi olla, jos asiakas voisi netissä kirjata näytteen suoraan LIMS-järjestelmään. Mietinnässä on, mikä olisi maitotilan kannalta toimivin malli. Tiloilla on jo käytössä mobiilipalveluja, mutta kaikilla tuottajilla ei ole vielä tietotekniikkaa käytössä ja navettaolosuhteetkin ovat erilaisia. Kirjaamista olisi hyvä saada vähennettyä ja sen pitäisi olla maidontuottajille helppoa.”
Viiden viime vuoden aikana Valion kaikki alkutuotantoa palvelevat laboratoriot on uusittu, toimintoja automatisoitu ja tietojärjestelmä muokattu sitä varten. Asiakastyytyväisyys näkyy sekä maitotilallisten että kuluttajien keskuudessa: Valion Facebook-tilillä on huikeat 238 500 seuraajaa ja Twitterissä yli 18 400.
”Nyt palvelutasomme on parempi kuin koskaan aiemmin – saamme jopa maidontuottajien Facebook-ryhmästä hyvää palautetta, että tämähän toimii hyvin”, ryhmäpäällikkö Timo Latomäki myhäilee.
Lisätietoa: Valio
Teksti: Software Point
Kuvat: Valio
9.10.2017
