Tullilaboratorio
Tullilaboratorio
Rajan pinnassa
Noin 16 000 tarkastettua erää, 47 000 laboratoriotutkimusta ja 950 000 raportoitua tulosta asiakkaille pelkästään vuoden 2016 aikana. Tullilaboratorio tutkii maahan tuotavien elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden vaatimustenmukaisuutta ja turvallisuutta, polttonesteiden laatua sekä tullirikosepäilyihin, tulliselvitykseen ja verotukseen liittyviä näytteitä.
Keväällä Tullilaboratorio nousi otsikoihin osallistuttuaan Europolin ja Interpolin koordinoimaan laajaan kansainväliseen Opson VI -operaatioon, ja paljastettuaan 950,5 kiloa väärennettyjä ja vaarallisia mausteita. Tullilaboratorio on valvonta-analytiikan asiantuntija, joka toimii usean toimialan viranomaislaboratoriona ja osaamiskeskuksena sekä kansallisena vertailulaboratoriona kahdeksalla eri tutkimusalueella.
Laatupäällikkö Sara Heilimo ja laboratorioinsinööri Jouni Lipasti eivät silti paukuttele henkseleitä. ”Maan rajojen sisällä olemme jonkin verran jakaneet tehtäviä eri viranomaisten kesken, ja oma valvontakenttä pyritään kattamaan mahdollisimman laajasti.”
Eurooppa pitää yhtä
Suomessa Tullin tehtäviin kuuluu lain mukaan maahantuonnin elintarvike- ja kulutustavaravalvonta. Siksi Tullilaboratoriossa tutkitaan tulliteknisten ja tullirikosnäytteiden lisäksi muista maista poiketen myös paljon kuluttajansuojanäytteitä.
Lisäksi EU arvioi Tullilaboratorion toimintaa, koska tämä toimii valvovana viranomaisena ja kansallisena vertailulaboratoriona elintarvike- ja elintarvikekontaktimateriaalitutkimuksissa – eli koordinoi Suomen virallisten laboratorioiden toimintaa, järjestää niille tarvittaessa koulutusta ja vertailutestejä, sekä toimii yhteistyössä EU:n muiden vertailulaboratorioiden kanssa.
Pääasiallinen asiakas on Tulli; muita tärkeitä asiakkaita ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Maa- ja metsätalousministeriö sekä Keskusrikospoliisi.
”Palvelemme laajasti Tullin valvontaosastoa sekä ulkomaankauppa- ja verotusosastoa. Lentotulli, postitulli, pääkonttori Pasilassa ja tullitoimipaikat ympäri Suomea lähettävät meille paketteja tutkittaviksi. Myös Tullilaboratorion omat näytteenottajat käyvät maahantuojien varastoilla ottamassa näytteitä.”
Korkeatasoisen toiminnan perustana on akkreditoitu toimintajärjestelmä. Heilimo havainnollistaa Tullilaboratorion arkea tyypillisellä elintarvikevalvonnan prosessilla:
”Kun Tulli päättää, että maahan tuotava erä on tutkittava, erä pysäytetään ja Tullin näytteenottajat käyvät maahantuojan varastolla ottamassa erästä näytteen. Se tuodaan meille laboratorioon tutkittavaksi. Tuotteen turvallisuuden varmistamiseksi tehdään yleensä 1-10 tutkimusta. Tutkimuksen tulokset lähetämme Tullin tuoteturvallisuusyksikölle, joka tekee tavaraerää koskevan päätöksen. Jos tuotteen maahantuonti kielletään, tavara menee hävitykseen, kunnostukseen tai palautetaan lähtömaahan; jos kaikki on kunnossa, tavara jatkaa matkaa kauppoihin. Tavara voidaan kunnostaa esimerkiksi korjaamalla puutteelliset pakkausmerkinnät.”
Maahantuonnin koko volyymistä pistokokeet ovat muutaman prosentin luokkaa, ja kohteet valikoituvat riskiarvioinnin perusteella. Lähtömaakin voi vaikuttaa – EU:lta tulee tehovalvontavelvoitteita, jotka määräävät, että tietyistä maista saapuvat tietyt tuotteet on tutkittava.
”Elintarviketurvallisuusriskejä voivat olla esimerkiksi hometoksiinit viljatuotteissa, torjunta-ainejäämät tuoretuotteissa, sekä raskasmetallit kasviksissa, juureksissa ja säilykkeissä. Elintarvikekontaktissa olevista esineistä eli erilaisista astioista tutkitaan, ettei niistä liukene esim. raskasmetalleja tai formaldehydiä. Kulutustavaroista tutkitaan muun muassa lelujen mekaanista ja kemiallista turvallisuutta, tekstiileistä terveydelle vaarallisia kemikaaleja, ja kosmetiikasta, etteivät valmisteet sisällä kiellettyjä aineita.”
Käytössä on Euroopan laajuinen nopean hälytyksen järjestelmä, josta saadaan tieto, jos jossain EU-maassa elintarvikkeessa tai kulutustavarassa on havaittu virhe, ja näin tuotteen jakelu voidaan pysäyttää.
Tutkittavissa laittoman maahantuonnin näytteissä todetaan jatkuvasti uusia ns. muuntohuumeita, joista välitetään tieto Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) seurantajärjestelmään.
Tullilaboratorion aulan näyttelyvitriinissä on mielenkiintoinen valikoima pillereitä ja lääkepakkauksia, joita tarkastuksissa on jäänyt haaviin. ”Tällaisia kun verkkokaupasta tilaa, ne voivat sisältää ihan mitä tahansa.”
Kaikki tieto kaikkien käytössä
Mittavan tietomäärän hallinnointiin Tullilaboratorio hankki ensimmäisen LabVantage tiedonhallintajärjestelmänsä jo vuonna 2000, ja Tullilaboratorio onkin Software Pointin ensimmäinen ja pitkäaikaisin LabVantage-asiakas.
Tavoitteista tärkeimpiä oli aukoton jäljitettävyys – siihen liittyy tutkimuksen luotettavuus.
"Lisäksi työn dokumentointi, työnkulun seuranta, rekisteritiedon hallinnointi ja tutkimusten raportointi asiakkaalle olivat päätavoitteita. Meillä LIMS:in (laboratory information management system) kautta hallinnoidaan kaikki analyysit, vertailutestit, menetelmät, laadunvarmistus, standardiaineet ja myös esim. koulutukset. Kaikki tieto haluttiin koota yhteen paikkaan, josta sitä pystytään myös tilastoimaan ja raportoimaan erilaisilla työkaluilla. Tilastointi on helpompaa, kun tieto ei ole talossa hajallaan eikä kenenkään yksittäisen henkilön takana”, Heilimo ja Lipasti kertovat.
Tullilaboratoriossa on useita erilaisia prosesseja esimerkiksi rikos-, elintarvike-, kulutustavara-, polttoaine- ja tulliteknisiä tutkimuksia varten; lisäksi tutkitaan Tullin ja muiden viranomaisten näytteitä. ”Koska näillä kaikilla on hieman erilaiset vaatimukset, mm. raporttipohja sisältää monenlaisia tutkimuksia ja lausuntoja. Prosessien yhteensovittaminen on joskus haasteellista, mikä näkyy järjestelmässäkin.”
Laboratorion tiedonhallintajärjestelmää käyttävät Tullilaboratorion kaikki 60 työntekijää ja lisäksi muutama henkilö Tullin päätoimipaikassa Pasilassa. Järjestelmävaihdosta valmistelevaan projektiryhmään koottiin edustajat Tullilaboratorion joka jaostosta ja tutkimusalueelta; lisäksi Tullin tietohallinto osallistui hankintaan. Kilpailutukseen valittiin viisi vaihtoehtoista järjestelmää, joista yksi oli Software Pointin toimittama LabVantage.
”Lopussa kisasivat yksi englantilainen ja yksi suomalainen toimittaja. Johtopäätökseksi tuli Software Point tuossa lähellä. Suomeksi saatava tuki vaikutti suuresti valintaan. Englantilaisen toimittajan tuki oli vaikeasti saatavilla Suomeen, toimittajan olisi pitänyt matkustaa koko ajan edestakaisin.”
”Pidimme projektiryhmän määrittelytapaamisia, katsottiin yhdessä tietosisältöjä ja tarpeita. Ensimmäisen järjestelmän käyttöönottoon meni joitakin vuosia, joksi ajaksi saimme väliaikaisen järjestelmän käyttöömme.”
Myöhemmin on tehty versiopäivityksiä ja jatkuvaa räätälöintiä sitä mukaa kun tarpeita tulee. Nykyinen järjestelmä, selainpohjainen LabVantage Enterprise 7, otettiin käyttöön 2016.
”Onhan meillä sellaisiakin tarpeita, mitä laboratorioilta vaaditaan ja joita ei toistaiseksi meidän LIMS:istä löydy. Esimerkiksi viranomaisvaatimukset täyttävää kemikaalirekisteriä ei vielä ole. Tähän olemme etsimässä uutta toimivampaa ratkaisua ja rakentaminen LIMS:iin voi olla yksi mahdollinen toteutustapa.”
Tullilaboratoriossa LIMS-sovellusvastaavana toimiva sekä menetelmien kehityksestä, ylläpidosta, näytteiden ajamisesta ja mittalaitteista vastaava Jouni Lipasti sekä laboratorion ISO-laatujärjestelmästä, laatukoulutuksesta, sisäisistä auditoinneista sekä LIMS-kehityksestä vastaava Sara Heilimo neuvovatkin tiedonhallintajärjestelmäänsä uusivia varaamaan riittävästi aikaa hankkeen valmisteluun:
”Yksi henkilö vuodeksi suunnittelemaan järjestelmää. Se on opittu, että pitää rauhassa miettiä prosessit, ei suin päin syöksymistä. Kannattaa kysellä muilta saman sovelluksen omistajilta kokemuksia. Meillä ei silloin ollut mistä kysyä; nyt meiltä on moni taho kysynyt”, he hymyilevät.
Jo vuodesta 1907
”Luotettavien analyysitulosten vaikutus näkyy siinä, että Tulli saa varmoja tutkimustuloksia rikostutkinnan tueksi, ja elintarvike- ja kulutustavaraturvallisuus paranevat Suomessa. Ne ovat meidän toimintamme tavoitteita”, Sara Heilimo tiivistää järjestelmän hyödyt.
Samalla nimellä jo 110 vuotta toimineen Tullilaboratorion toiminta arvioitiinkin tänä keväänä erinomaiseksi sekä Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston (DG SANTE) asiantuntijoiden tekemässä geenimuunneltujen organismien (GMO) valvonnan arvioinnissa, että FINAS-akkreditointipalvelun suorittamassa Tullilaboratorion testaustoiminnan arvioinnissa.
Yli sadassa vuodessa analytiikkakin on kehittynyt. ”Päästään koko ajan pienempiin pitoisuuksiin. Käsin tehtävät perusmenetelmät ovat vähentyneet ja yhä enemmän mennään massaspektrometrian suuntaan. Papereista siirrytään sähköisiin järjestelmiin, tabletteihin ja langattomiin yhteyksiin.”
”Etsimme uusia vaihtoehtoja helpottamaan työtä, kiinnostavia ovat mm. viivakoodilukijat, RF-tagit ja kaikenlainen automatisointi tiedonsiirrossa muihin järjestelmiin – kuten KUTI-tietokantaan, joka on osa Eviran ja Valviran valtakunnallista ympäristöterveydenhuollon järjestelmää. Myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisille (European Food Safety Agency, EFSA) tehtävää raportointia kehitämme digitaalisesti.”
Juhlavuotensa kunniaksi Tullilaboratorio järjestää toiminnastaan kiinnostuneille avointen ovien päivän perjantaina 25.8. Espoon Otaniemessä. Ilmoittautumisohjeet ja päivän ohjelma ovat laboratorion nettisivuilla.
Lisätietoa: http://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu
Teksti: Software Point
Kuvat: Tulli
