Neste

Neste

Hyvin öljyttyä yhteistyötä 

Neste on maailman suurin jätteistä ja tähteistä jalostettujen uusiutuvien polttoaineiden tuottaja. Uusiutuvat tuotteet valmistetaan Porvoon, Rotterdamin ja Singaporen jalostamoilla. Porvoon Kilpilahdessa sijaitseva keskuslaboratorio tekee laajaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä vastaa valmiiden tuotteiden laadunvalvonnasta. Laboratorion tiedonhallintajärjestelmä on mukana tutkimuksen ja laadunvalvonnan jokaisessa vaiheessa.

Öljytuotteita liikenteeseen, teollisuudelle ja energiantuotantoon valmistavan Neste Oyj:n viime vuoden tuloksesta jo lähes puolet muodostui uusiutuvien tuotteiden liiketoiminnasta. Jätteiden ja tähteiden osuus uusiutuvista raaka-aineista on liki 80%, ja Neste on maailman suurin kiertotalousyhtiö biopolttoaineissa. 

Neste käyttää leijonanosan 41 miljoonan euron vuotuisista T&K-panoksistaan uusiutuvien raaka-aineiden tutkimukseen. Tutkimuksella yhtiö hakee kasvua myös polttoainemarkkinoiden ulkopuolelta kuten biomuoveista.

Analyysejä 24/7

Nesteen jalostamo Porvoon Kilpilahdessa on Euroopan nykyaikaisimpia, ja sen tuotanto  keskittyy korkealaatuisiin ja puhtaampiin liikenteen polttoaineisiin. Jalostamon 40 prosessiyksikössä valmistetaan yli 150 eri tuotetta ja tuotekomponenttia – yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Porvoon tuotantolaitosten 1 900 työntekijästä noin 850 toimii tutkimuksen, tuotekehityksen ja teknologian parissa.

Kilpilahden Keskuslaboratoriossa tuoksuu raikkaalta. Implement Lead Ari Virokannas ja LIMS-pääkäyttäjä Teresa Tastula kehitystiimeineen hoitavat (LIMS) järjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviä. Nesteen laboratorioissa suoritetaan aikataulutettua jalostusprosessin seurantaa, raaka-aine- ja valmistuotteiden laadunvalvontaa sekä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa.

”Näytteitä otetaan tuotevalmistuksen kaikissa vaiheissa raaka-aineen vastaanotosta prosessiseurantaan, valmisteanalysointiin ja jakeluketjuun”, Virokannas tiivistää. Lisäksi laboratoriot suorittavat käyttöhyödykeanalysointia sekä tukevat kenttälaboratoriotoimintaa. 

Laboratorion tiedonhallintajärjestelmä (LIMS) on mukana laadunvalvonnan ja tutkimuksen jokaisessa vaiheessa. Nesteen järjestelmässä on noin 800 menetelmää, joilla tutkitaan mm. vesien, kaasujen, bitumin, prosessivirtojen ja valmistuotteiden kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. 

”LIMS on laajasti integroitu tuotannon eri järjestelmiin. Kun näyte tulee, se analysoidaan heti 24/7, ja tulokset lähetetään tuotannon valmistus- ja prosessinohjausjärjestelmiin välittömästi.”

Samat käytännöt kaikissa maissa

Liikevaihdoltaan 11,7 miljardin euron Nesteellä on 15 maassa 5 000 työntekijää, joista laboratorion tiedonhallintajärjestelmää käyttää aktiivisesti noin 1 500. Toimintatavat on yhtenäistetty myös Rotterdamin ja Singaporen tehtailla. Teresa Tastula työskenteli Singaporessa kolme vuotta, kun Neste rakensi sinne jalostamoa ja laboratoriotoimintoja. 

”Konsernin kaikki laboratoriot, jalostamot ja terminaalit käyttävät samaa selainpohjaista laboratorion toiminnanohjausjärjestelmää ja viestintä kulkee sen kautta. Kaikki analyysitulokset syötetään LIMS:iin ja jokainen voi käydä katsomassa ne sieltä”, Tastula kertoo. 

Esimerkiksi Genevessä asiakkaiden kanssa keskustelevat operaattorit tekevät tuotekortit, kirjaavat kommenttikierrokset ja hyväksynnän järjestelmään. Jalostamoilla ja terminaaleissa operaattorit tekevät itse analyysit ja kirjaavat tulokset järjestelmään. Jo näistä kenttälaboratorioista kertyy vuodessa yli 50 000 näytettä. 

”Kun neljännesmiljoonasta vuosittaisesta näytteestä saadaan kolme miljoonaa tulosta, on paljon helpompaa, että operaattori tekee perusanalyysin siellä lähellä eikä lähetä näytettä laboratorioon”, Ari Virokannas havainnollistaa. 

”Asiat kirjataan kaikissa laboratorioissa samalla tavalla ja samoilla koodeilla, ilman paikallisia erikoisuuksia. Yhä enemmän arvostaa sitä, että kun haetaan tiettyä tietoa, se tarkoittaa aina samaa, eikä tarvitse katsoa, onko taustalla jokin huomautus tai selitys, joka tarkoittaakin jotain muuta.”

Valtavat excelit ja paperinpyöritys ovat järjestelmän myötä vähentyneet. Tuotekorttien laatiminen ja sähköpostiraporttien lähettämiset on siirretty LIMS:iin, muutoshistoria tallentuu yhteen paikkaan. ”Tärkeä asia on jatkuvuus: tietokanta pysyy.”  

Tiedon analysointityökalu LIMSView:lla saadaan sisäisille asiakkaille raportteja ja yhteenvetoja esimerkiksi näytemääristä ja sisäisistä kustannuksista. ”Se on hyvä olemassa, kun tietokannassa alkaa olla 20 miljoonaa tulosta. Analyyseihin ja laitteisiin liittyvien asioiden lisäksi sillä tuetaan menetelmien validointia.”

Enemmän yhdessä

Aiemmin Nesteen laadunvalvonta- ja tutkimuslaboratorioilla oli erilliset tiedonhallintajärjestelmänsä, jotka eivät keskustelleet keskenään. Vuonna 2005 lanseerattu konsernin yhteinen LIMS luotiin suomen- ja englanninkieliseksi ja nimettiin OiLi:ksi.

Yhdistymistä edelsi puolen vuoden esiselvitysprojekti. ”Sitä ennen olin jo piirtänyt kaikki toimintokuvaukset, prosessikaaviot ja tietovirrat. Olemme kiinni tuotannon järjestelmissä, eikä niiden toimintalogiikkaa haluttu muuttaa”, Ari Virokannas kertoo. 

Varsinainen muutosvaihe kesti puolitoista vuotta toukokuuhun 2005. Nesteellä projektiin osallistui kymmenkunta henkilöä: kokoaikaisesti Virokannas projektipäällikkönä, ICT-vastaava ja Nesteen konsultti jonkin aikaa, ja lisäksi kuusi asiantuntijaa Porvoon ja Naantalin laboratorioista sekä teknologiasta. Perustietoja järjestelmään siirsi pari henkilöä ainakin työvuoden verran.  

”Software Pointin projektipäällikkö oli hyvä ja innokas kehittämään uutta. Kaupan ehtona olikin, että haluamme osaavan projektipäällikön ja oikeastaan nimesimmekin hänet”, Virokannas nauraa. Loppurutistukseen Software Pointin toimistolla osallistui neljä-viisi järjestelmäasiantuntijaa ja Virokannas muutaman päivän viikossa.

”Opimme, että pitää tehdä enemmän yhdessä, vaikka on dokumentit. Kun on tarpeeksi vaikeita asioita, ne helposti tulkitaan: tärkein asia voi jäädä sivuseikaksi ja pienestä tulla hirviö – kokonaisuus hämärtyy.”

”Usein uudet toiminnot ovat sellaisia, joista tiedetään maalin olevan jossain tuolla, mutta sitä ei nähdä suoraan. Se on tyypillisesti parempi kuin mitä osasimme haluta. Oli myös toimintoja tai tapoja, joita ei osattu haluta, mutta joihin tuli mahdollisuus.”

”Muutosta pitää hallita”

Nykyisin laboratorion tiedonhallintajärjestelmän kehitys on osa pysyvää toimintatapaa, ja siitä vastaa viisi kehitysryhmää. ”Niistä tulee tarpeet, haetaan hyväksynnät ja varmistetaan sitoutuminen. Kerran kuussa käydään läpi, mitä toiveita ja ideoita liiketoiminnoilla on”, Teresa Tastula kertoo. 

”Meillä on todella monta laboratoriota, ja olemme pyrkineet saamaan jokaisesta edustajan kehitysryhmään. Tiedonvaihto järjestelmän ylläpitäjien ja käyttäjien välillä on tärkeää – mikä muuttuu ja miten. He jakavat tietoa eteenpäin paikallisesti ja tuovat loppukäyttäjiltä meille viestiä siitä mitä tarvitaan, missä tökkii, mikä olisi kiva.”

”Rotterdamista tulee uusia ideoita liukuhihnalla. Siellä on aktiivisia ihmisiä ja he haluavat kaiken OiLi:in”, Virokannas kehuu. Kun järjestelmään rakennetaan jokin uusi toiminnallisuus, se pyritään monistamaan muihinkin vastaaviin toimintoihin, ja kustannukset pysyvät kurissa.

Järjestelmää myös laajennetaan ja siihen on kytketty laitteita LabVantage Connectilla. ”Olemme liittäneet tai liittämässä sellaiset laitteet, joista tulee paljon tuloksia tai isoja sarjoja. Kaasukromatografijärjestelmästä tulee valtavasti tuloksia. Myös metallimääritykset on liitetty Connectilla.” 

”Lisäksi ympärillä olevat muut järjestelmät ja tarpeet muuttuvat, jolloin LIMS:iin tarvitaan lisää toimintoja kuten käyttäjien osaamisen hallintaan liittyviä asioita, auditointeja, laatujärjestelmien vaatimuksia, laitteistojen seurantaa sekä tilastollista prosessinohjausta. Tuotteeseen on helppo liimata kylkeen joku oma toiminto varsin pienellä työllä.”

Viiden viime vuoden aikana järjestelmä on päivitetty pari kertaa ja siihen on lisätty useita toimintoja. Tällä hetkellä LabVantage Enterprise 7 -versiota päivitetään 8.2 -versioon, joka otetaan syksyllä käyttöön. Versiopäivitysten lisäksi LIMS:iin liittyvien järjestelmien muutokset aiheuttavat muutoksia järjestelmään. 

Järjestelmää kannattaa kehittää jatkuvasti, sillä jos jäädään kauas edellisiin versioihin, hyppäys on suuri ja työmäärä kasvaa. Tehokkaammin edetään syömällä elefantti paloina.” 

Nesteen OiLi-projektissa työskentelevät Software Pointilta vakihenkilöt, jotka pääsääntöisesti tulevat paikan päälle tekemään tätä työtä. ”Näin saadaan päätöksiä ja korjausliikkeitä tehdyiksi nopeammalla tahdilla.”

”Meidän tapamme on tehdä yhdessä, ja yhteistyö toimii vallan mainiosti.”

 

Lisätietoja:      www.neste.com
Teksti:             Software Point
Kuvat:             Neste

30.5.2017